Moni sijoittaja kytt\u00e4\u00e4 silm\u00e4 tarkkana osakekurssien liikkeit\u00e4. Olisiko aika katsoa yhteismetsi\u00e4 sijoitusmieless\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Jo 1800-luvulla, tsaarinaikana perustetut yhteismets\u00e4t ovat mainio keksint\u00f6. Yhteismets\u00e4n osakas on mets\u00e4nomistaja, joka on ulkoistanut puukauppaan, hallintoon ja mets\u00e4nhoitoon liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t mets\u00e4ammattilaiselle. Yhteismets\u00e4n kassasta tuloutetaan osakkaille vuosittain kohtuullista, vakaata ja varmaa tulovirtaa. Riski-tuotto-akselilla mets\u00e4sijoitukset luokitellaankin usein kuuluviksi korko- ja osakesijoitusten v\u00e4limaastoon.<\/p>\n\n\n\n
Etuja l\u00f6ytyy<\/strong><\/p>\n\n\n\n Verottajan silmiss\u00e4 yhteismets\u00e4 on erillinen verovelvollinen, josta saatavaa p\u00e4\u00e4omatuloa tuloa verotetaan vain 30 prosentin verokannan mukaan. Varsinaiset ylij\u00e4\u00e4m\u00e4t, jota yhteismets\u00e4n tuloksesta jako-osuutena osakkaille annetaan ovat verottomia. Osakkaiden ei siis tarvitse kuin odottaa yhteismets\u00e4n tuloja tippuvan tililleen,<\/p>\n\n\n\n Liitty\u00e4k\u00f6 yhteismets\u00e4\u00e4n?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Helpoin tapa liitty\u00e4 yhteismets\u00e4n osakkaaksi on ostaa yhteismets\u00e4osuuksia, joita on vapaasti myyt\u00e4viss\u00e4. Oman asuinalueen metsik\u00f6it\u00e4 voi osto-ja myyntimieless\u00e4 tutkia\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Moni omistaa oman pienen metsik\u00f6n, mutta miten lienee ammattimaisen hoidon ja sit\u00e4 kautta taloudellisen kannattavuuden laita? Maamme mets\u00e4t on ja lohkottu niin pieniin osiin, ett\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 mets\u00e4nhoitoa on en\u00e4\u00e4 vaikea tehd\u00e4. Minimikokona omalle mets\u00e4tilalle pident\u00e4\u00e4nkin 20-30 hehtaarin kokoa.<\/p>\n\n\n\n Yhteismets\u00e4\u00e4n voi liitty\u00e4 neuvottelemalla l\u00e4himm\u00e4n yhteismets\u00e4n osakaskunnan kanssa sopivista ehdoista. Vastineeksi liitoksesta saa oman metsik\u00f6n arvoa vastaavan verran osuuksia yhteismets\u00e4st\u00e4. Itse liittymisen kustannukset maksaa valtio, joka n\u00e4in haluaa osaltaan tukea yhteismetsien toimintaa. Huomattavaa on my\u00f6s verosuunnittelun kannalta, ett\u00e4 yhteismets\u00e4\u00e4n liittymisen yhteydess\u00e4 varainsiirto, tai luovutusvoittoveroa ei tarvitse maksaa.<\/p>\n\n\n\n Fiksu sijoittaja tutkii aina sijoitusvaihtoja p\u00f6rssin ulkopuoleltakin. Voisin kuvitella, ettei hinnanmuodostus on mets\u00e4markkinoilla yht\u00e4 tehokasta kuin se maailman p\u00f6rsseiss\u00e4 yleens\u00e4 on. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollisuus tehd\u00e4 varsinaisia l\u00f6ytyj\u00e4, jos sattuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Moni sijoittaja kytt\u00e4\u00e4 silm\u00e4 tarkkana osakekurssien liikkeit\u00e4. Olisiko aika katsoa yhteismetsi\u00e4 sijoitusmieless\u00e4? Jo 1800-luvulla, tsaarinaikana perustetut yhteismets\u00e4t ovat mainio keksint\u00f6. Yhteismets\u00e4n osakas on mets\u00e4nomistaja, joka on ulkoistanut puukauppaan, hallintoon ja mets\u00e4nhoitoon liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t mets\u00e4ammattilaiselle. Yhteismets\u00e4n kassasta tuloutetaan osakkaille vuosittain kohtuullista, vakaata ja varmaa tulovirtaa. Riski-tuotto-akselilla mets\u00e4sijoitukset luokitellaankin usein kuuluviksi korko- ja osakesijoitusten v\u00e4limaastoon. Etuja l\u00f6ytyy Verottajan silmiss\u00e4 yhteismets\u00e4 on erillinen verovelvollinen, josta saatavaa p\u00e4\u00e4omatuloa tuloa verotetaan vain 30 prosentin verokannan mukaan. Varsinaiset ylij\u00e4\u00e4m\u00e4t, jota yhteismets\u00e4n tuloksesta jako-osuutena osakkaille annetaan ovat verottomia. Osakkaiden ei siis tarvitse kuin odottaa yhteismets\u00e4n tuloja tippuvan tililleen, Liitty\u00e4k\u00f6 yhteismets\u00e4\u00e4n? Helpoin tapa liitty\u00e4 yhteismets\u00e4n osakkaaksi on ostaa yhteismets\u00e4osuuksia, joita on vapaasti myyt\u00e4viss\u00e4. Oman asuinalueen metsik\u00f6it\u00e4 voi osto-ja myyntimieless\u00e4 tutkia\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Moni omistaa oman pienen metsik\u00f6n, mutta miten lienee ammattimaisen hoidon ja sit\u00e4 kautta taloudellisen kannattavuuden laita? Maamme mets\u00e4t on ja lohkottu niin pieniin osiin, ett\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 mets\u00e4nhoitoa on en\u00e4\u00e4 vaikea tehd\u00e4. Minimikokona omalle mets\u00e4tilalle pident\u00e4\u00e4nkin 20-30 hehtaarin kokoa. Yhteismets\u00e4\u00e4n voi liitty\u00e4 neuvottelemalla l\u00e4himm\u00e4n yhteismets\u00e4n osakaskunnan kanssa sopivista ehdoista. Vastineeksi liitoksesta saa oman metsik\u00f6n arvoa vastaavan verran osuuksia yhteismets\u00e4st\u00e4. Itse liittymisen kustannukset maksaa valtio, joka n\u00e4in haluaa osaltaan tukea yhteismetsien toimintaa. Huomattavaa on my\u00f6s verosuunnittelun kannalta, ett\u00e4 yhteismets\u00e4\u00e4n liittymisen yhteydess\u00e4 varainsiirto, tai luovutusvoittoveroa ei tarvitse maksaa. Fiksu sijoittaja tutkii aina sijoitusvaihtoja p\u00f6rssin ulkopuoleltakin. Voisin kuvitella, ettei hinnanmuodostus on mets\u00e4markkinoilla yht\u00e4 tehokasta kuin se maailman p\u00f6rsseiss\u00e4 yleens\u00e4 on. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollisuus tehd\u00e4 varsinaisia l\u00f6ytyj\u00e4, jos sattuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"yoast_head":"\n