Joka vuosi pääsiäisen jälkeen alkavat osinkohanat avautua kiihtyvällä tahdilla. Moni sijoittaja arvioi jatkosijoituksia P/E-lukujen pohjalta, jotka löytyvät helposti lehtien sivuilta. Onko tässä järkeä?
Perusajatus on simppeli
Siinä missä ammattimaiset sijoittajat käyttävät monimutkaisia ja aikaavieviä arvonmääritysmalleja, yksityissijoittajat luottavat yksittäisten tunnuslukujen kaikkivoipaisuuteen. Yksittäisiä tunnuslukuja, kuten P/E-lukua käytetään siksi että se niiden käyttö on helppoa. P/E-luvun ideana on esittää lukuarvona, monenko vuoden voitot tarvitaan jotta osake maksaa itsensä takaisin tämän hetkisellä hinnalla.
Pyhä yksinkertaisuus!
Yksittäiset tunnusluvut antavat aina erittäin karkeaa kuvaa osakkeen arvostuksesta. On kuin yrittäisi arvioida autoa ”oikeaa hintaa” tutkimalla pelkästään jäähdyttimen kuntoa!
P/E-luku ei ota huomioon yrityksen velkaantuneisuutta, heiluvaa tuloksentekokykyä eikä yrityksen kokonaisriskejä millään tavoin. P/E-luvun nimittäjäkin voidaan laskea monella tavalla. Halutaanko katsoa vain viimeisen vuoden toteutunutta tulosta per osake, viimeisen 10 vuoden tuloskeskiarvoa vai suunnataanko katse kohti tulevia vuosia omalla tulosarviolla?
Yrityksen tuloksen ollessa negatiivinen tai hyvin lähellä nollatulosta, antaa P/E-luku niin ikään varsin hämmentäviä lopputuloksia.
Mistä alhainen P/E kertoo?
Usein kuulee mantrana hoettavan, kuinka sijoittajan nimenomaan tulee ostaa matalan P/E:n omaavia yrityksiä. Moni sijoittaja uskoo vilpittömästi, että matala P/E-luku kertoo yrityksen olevan vakaa ja tuottava arvosijoitus.
Alhainen P/E-luku tarkoittaa kuitenkin useimmiten, että yrityksen kasvunäkymät ovat heikot tai siitä, että syklinen yhtiö on syklinsä huipulla ja alamäki on lähellä. Usein myös rajusti velkaantuneet yhtiöt saavat aiheellisesti mairittelevan alhaisen P/E:n. Alhaiselle P/E-luvulle löytyy siis usein varsin hyvä maalaisjärkinen selitys.
Yksittäisten tunnuslukujen kanssa täytyy siis olla erittäin varovainen.
