sijoittaminen

Vaurastuminen on maratonjuoksua

Sijoitusmediassa eletään taas niitä, jolloin aktiivinen ja kiivas salkunpyöritys on noussuat muotiin. Kaikki vanha ja arvokas oppi tulisi unohtaa, ”ajat ovat muuttuneet pysyvästi”.

Alla eräs lehtijuttu, jossa kerrotaan 30 vuotta sijoittaneen tarina. Huomattavaa on, että tarinassa kerrottu 30-vuoden ajanjakso oli poikkeuksellisen hyvä S&P 500-indeksille.

”Luin taannoin uutisen, jossa haastateltiin 50-vuotiasta afroamerikkalaista miestä. Mies siirtyi 30 palvelusvuoden jälkeen varakkaana eläkkeelle USA:n armeijasta vuonna 2007.

Mitä teki moni huonosti koulutettu nuorimies 1970-luvulla USA:ssa? Samaa kun nykyään, eli värväytyy armeijaan. Mies yleni 30 vuodessa alokkaasta vänrikiksi. USA:n armeijan eläkkeet olivat aikanaan hyvät. 30 vuoden palvelusta saa 75 prosentin inflaatioindeksiin sidotun kuukausieläkkeen, viimeisestä palkasta laskettuna. Ehtona on, että palvelus on aloitettu ennen 1980-lukua.

Miten hän onnistui kasaamaan hieman alle 800 000 dollarin eläkkeensä?

Armeijan palvelukseen

Astuessaan palvelukseen 1977 alussa miehen tuttava, suositteli uutta ja vallankumouksellista tuotetta. 31.8.1976 oli Vanguard perustanut Vanguard 500 Index Fundin (VFINX), joka seuraa orjallisesti S&P 500-indeksiä.

Mies kertoi otattaneensa palkasta aina 300 dollaria/kuukausi ja laitatti tähän kaverinsa suosittelemaan rahastoon. Vuodet vierivät ja vaihtuivat vuosikymmeniksi. Kaveri pysyi armeijan leivissä, eivätkä sijoitusasiat kiinnostaneet joten tiliä ei tullut tutkittua.

Ammattilaiset kehottivat kaikkia tällä ajanjaksolla (1977–2007) myymään osakkeensa monta kertaa. Syynä olivat Reaganin ampuminen, WTC-tornien tuhoutuminen, vaihtotaseen ongelmat ja monet muut huolenaiheet.

13.10.1979 huusi Business Week kannessaan:” OVATKO OSAKKEET KUOLLEET?” Kysymys oli aiheellinen ja myyvä, sillä 11-vuoden ajanjaksolla 1969–1979 S&P 500:n keskimääräinen vuosituotto oli 4,5 prosenttia, ja tämä ennen inflaatiokorjausta… Vänrikki olisi varmasti lopettanut sijoittamisen, jos olisi sattunut lehtiä lukemaan.

Kun vänrikki aloitti sijoittamisensa 3.1.1977, hän osti VFINX:siä14,66 dollaria/osuus.

Markkinat sukelsivat. 8.-13.9.1978 nenä kävi vedenpinnan yläpuolella osuuden arvon ollessa yli 14,66 dollaria, laskeakseen taas. 10.8.1979 sijoitusten arvo oli taas lähtöpisteessä. Huomionarvoista on, että kuukausisijoituksin osuuksien keskiarvohinta oli alentunut.

Lopulliset pohjat tulivat 12.8.1982, 13,16 dollaria/osuus. Takana oli yli 5,5 vuotta ilman arvonnousua! Viimeistään nyt jokainen fiksu olisi jo lopettanut sijoittamisen, vai mitä?

Nousuja ja laskuja markkinoilla tuli, mutta nousut olivat aina lopulta laskuja kovempia. Lunastaessaan 31.12.2007 säästönsä osuuden arvo oli 135,15 dollaria. Fiksu ei olisi nostanut kaikkia kerralla, mutta mitäs tuosta.

Entä inflaatio?

Vuonna 1977 300 taalaa oli vuoden 2007 rahanarvona mitattuna 1081,50 dollaria.

Lyhyt laskelma: 300dollaria/kk, 12 krt/ vuodessa, 30 vuotta, vuosituotolla 11,3 prosenttiin kaveri pääsi tuonne hieman alle 800000 taalaan, hyvä eläke ja ikää 50v. Sattumalta ystävämme teki paljon asioita oikein.

Mitä opimme tästä?

1. Aloita sijoittaminen mahdollisimman aikaisin

2. Uutistarjonnasta riippumatta, älä myy

3. Hajauta halpoihin indeksituotteisiin

4. Osakkeilla on paras pitkän aikavälin tuotto-odotus

5. Vänrikki aloitti rankalla säästöprosentilla. 300 dollaria oli paljon vuonna 1977.

6. Säännöllinen sijoittaminen eli ajallinen hajauttaminen kannattaa.

7. Elä niin, ettei sijoituksiin tarvitse koskea ennen määräaikaa. Armeija opetti vänrikille kurinalaisuutta.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *